Mahatähystys

Mahahaavan oireita voivat olla esimerkiksi kipuilme, kärttyisyys ja liikkumishaluttomuus. Mahahaavan diagnoosi tehdään tähystyksellä. Ennen tähystystä hevosen on paastottava vähintään 16 tuntia, muutoin näkyvyyttä mahassa ei ole rehumassan vuoksi. Viimeiset 6 tuntia tulee olla juomatta.

Hevosen mahalaukun tehtävä on aloitella ruuansulatusta entsyymeillä, hapolla ja mikrobikäymisellä. Mahalaukun koko on vain noin 8-10 litraa ja se koostuu eri osastoista: ruokatorven suu, epiteeliosa, rauhasosa, pylorus, ohutsuolen suu. Rauhasosassa pH on normaalisti hyvin alhainen suolahapon erityksen vuoksi. Epiteeliosa puolestaan ei kestä yhtä paljon happoa. Epiteeliosan haavoja syntyy, kun rauhasosasta pääsee läikkymään happoa epiteeliosaan. Epiteeliosan mahahaavalle altistaa stressi, paasto päivällä, hammasvaivat (puskuroivaa sylkeä ei erity tarpeeksi), runsas tärkkelyspitoinen väkirehuruokinta ja liikunta tyhjällä mahalla.

Pylorus- ja rauhasosan haavaumien syntymekaniikkaa ei tunneta vielä täysin. Kyseessä voi olla kudoksen suojamekanismien heikkeneminen happoa vastaan, liika hapon tuotto, tulehdus (IBD), muutokset prostaglandiinituotannossa. Alentunut prostaglandiinin tuotanto vähentää suojaavan liman muodostumista, lisää suolahapon eritystä, vähentää verenkiertoa ja sitä kautta heikentää kudoksen parantumista.

Lääkitys suunnitellaan haavauman sijainnin mukaan, pylorusosan haavojen paranemisessa menee pidempään ja ne saattavat vaatia erilaista lääkitystä, kuin epiteeliosan haavat.