Ähky
Oireet
Ähky on yleisnimitys erilaisille maha-ja suolistovaivoille. Myös virtsatieongelmat voivat aiheuttaa ähkynkaltaisia oireita. Ähkyinen hevonen voi olla rauhaton, piehtaroida, kuopia, potkia vatsaansa tai vain makailla tavallista enemmän. Yleinen ähkyn muoto on kramppiähky, jolloin hevonen saa yhtäkkisiä muutamia minuutteja kestäviä kipukohtauksia. Hetken aikaa hevonen voi olla täysin normaali, kunnes uusi kipukohtaus alkaa. Ummetusähky on myös hyvin tavallinen. Ummetusähkyinen hevonen saattaa makoilla tavallista enemmän ja olla vaisu. Ummetuksesta voi seurata suoliston kaasuuntumista, mikä voi edelleen johtaa suoliston kiertymiseen väärään asentoon. Suoliston asennonmuutoksista voi seurata rajuja kipukohtauksia, mutta pitemmälle edenneen asennonmuutoksen seurauksena hevonen saattaa äkillisesti muuttua täysin apaattiseksi.
Syyt
Ähky voi aiheutua monesta syystä, esimerkiksi pilaantuneesta tai jäisestä rehusta, liiasta väkirehusta, sisäloisista, liian vähäisestä liikunnasta tai vähäisestä vedensaannista, liiallisesta oljensyönnistä tai hiekansyönnistä. Riskiryhmän muodostavat hevoset, joilla on hammasongelmia, sillä ruuan pureskelu sujuu huonosti. Hevoset, jotka viettävät paljon aikaansa karsinassa voivat altistua ähkylle vähäisen liikunnan ja siitä seuraavan suolen alentuneen toiminnan vuoksi. Kevät on riskivuodenaika, sillä hevoset pääsevät laitumelle. Jos niitä ei ole totutettu riittävästi vihreään ruohoon, voi seurauksena olla ähky.
Hoito
Klinikalla ähkypotilaalle tehdään ensin yleistutkimus, syke, hengitystiheys ja suolistoäänet kuunnellaan. Sitten tehdään rektaalitutkimus suoliston tilan arvioimiseksi. Tilanteen mukaan, voidaan suolisto röntgenkuvata hiekkakertymän varalta. Mahalaukku voidaan tarkastaa liian täyttymisen ja poikkeavan hajun varalta. Ultraäänitutkimuksella voidaan tarkastaa myös suoliston tilaa. Tutkimusten perusteella yritetään päästä mahdollisimman tarkkaan diagnoosiin ähkyn aiheuttajasta ja sitten aloitetaan hoidot. Ei leikkaushoitoa vaativia ähkypotilaita on mahdollista hoitaa klinikalla myös yön yli.
Lievät ähkyt voivat parantua itsestään, mutta ähkyn eteneminen on usein arvaamatonta. Näennäinen kivuttomuus ei välttämättä tarkoita, että ähky on parantunut, sillä kivut voivat palata tuntien kuluttua entistä voimakkaampana. Jos ohutsuoli on tukkeutunut, voi hevosen mahaan kertyä ruokaa ja nestettä. Tästä seuraa mahalaukun liikatäyttyminen, mikä voi johtaa mahalaukun repeämiseen. Jos suoli on tukkeutunut, eikä pysty kuljettamaan ruokaa eteenpäin, kerääntyy suolistoon bakteeriaineenvaihdunnan tuotteita ja kaasuja. Imeytyessään elimistöön nämä aineet voivat aiheuttaa verenmyrkytyksen ja shokin.
Jos hevonen yllättäen rauhoittuu vakavan kipukohtauksen jälkeen, voi kyseessä olla hengenvaarallinen shokkitila. Ähkyn yllättäessä tulisi aina soittaa eläinlääkärille ja kuvailla oireet mahdollisimman tarkasti. Ruokaa ei tulisi antaa, ennen kun eläinlääkäri on tarkistanut tilanteen. Hevosta voi kävelyttää, mutta ei juoksuttaa. Sen voi antaa piehtaroida sellaisessa paikassa, missä ei ole loukkaantumisen tai kiinnijäämisen vaaraa. Kramppiähkyä hoidetaan suoliston liikkeitä rauhoittavalla lääkkeellä. Kaasuähkyssä ylimääräinen kaasu täytyy saada poistumaan suolistosta. Kaasuuntuminen voi johtua esimerkiksi ummetuksesta tai suoliston tukkeutumisesta asennonmuutoksen seurauksena. Tällöin tukoksen eteen kerääntyy kaasua, koska se ei pääse vapaasti liikkumaan kohti peräsuolta. Kaasuuntuminen voi johtaa suolen asennonmuutoksiin, sillä kaasuuntunut suoli on kevyempi kuin normaalisti ja voi nousta sen vuoksi väärään asentoon vatsaontelossa. Ummetusähkyssä suolen sisältö täytyy saada pehmenemään. Tämä tapahtuu nesteytyksellä ja suolen sisältöä liukastuttavilla aineilla. Jos suoli on tukkeutunut kokonaan asennonmuutoksen vuoksi, voi ainoastaan leikkaus pelastaa hevosen.
Ennaltaehkäisy
Säännölliset ruokinta-ajat ovat tärkeitä suoliston toiminnalle (heinää mieluiten 3 kertaa päivässä tai useammin). Väkirehua ei saa antaa liikaa yhdellä ruokintakerralla (max. 500g/100kg/ruokailu), eikä ruokintaa saa muuttaa äkillisesti. Ennen laitumelle laskemista on hevoset totutettava vihreään ruohoon vähitellen. Liiallista oljensyöntiä on vältettävä. Runsas apilansyönti voi aiheuttaa kaasuähkyjä. Myös laitumella riittävästä vedensaannista on huolehdittava, sillä kuivuminen voi johtaa ummetusähkyyn. Heinä tai väkirehu ei saa olla homeista tai muuten huonolaatuista. Lehmille tarkoitetut rehut eivät ole hevosille sopivia. Heinäannos tulisi antaa ennen väkirehuja, eikä väkirehua tulisi antaa juuri ennen liikuntasuoritusta. Jos hevosia syötetään hiekkatarhassa maasta, voivat jotkut yksilöt syödä heinän mukana hiekkaa. Tällöin heinät olisi hyvä syöttää heinäverkosta. Hevosen hampaat tulisi tarkistaa vähintään vuoden välein ja myös säännöllisestä madotuksesta on huolehdittava.